tiistai 11. lokakuuta 2011

Safari Njeema




Habari yetu!
Yli viikko on kulunut siitä kun viimeksi olen tänne kirjoittanut. Aika kuluu täällä nopeasti ja kohta ollaan oltu kuukausi reissussa. Viime sunnuntaina oli lasten sunnuntai ja kirkossa oli paljon lapsia. He lauloivat ja näyttelivät siellä. Osa näytelmistä oli niin hyviä, että ihmiset nauroivat vedet silmissä. Harmi vain, että kamerasta loppui akku kesken.

Viime viikko oltiin ”lomalla” täältä. Aki ja Altti viettivät neljä päivää hotellissa Njombessa ja minä jatkoin matkaa Chunyan rovastikuntaan. Ensin mentiin sunnuntaina bussilla Njombeen. Taidettiin vain valita väärä bussi, kun matkaa oli 130km mutta aikaa se vei melkein viisi tuntia. Bussi pysähtyi joka toisen puun kohdalla ottamassa lisää matkustajia. Lopulta bussi oli niin turvoksissa, että en tiedä miten se jaksoi ne kaikki mäet ylös. Hotelli Njombessa oli Tansanialaisittain erittäin hieno ja kallis. Yö maksoi noin 25euroa. Huone oli iso: erillinen olohuone + makuuhuone, suihkusta tuli kuumaa vettä (ylellisyys) ja pihalla oli uima-allas. Pojat viettivät lomansa kierrellen kaupungilla, ostelivat matkamuistoja ja katsoivat leffoja hotellihuoneen sängyllä maaten. Sää ei vain suosinut, joten uima-altaasta ei ollut paljon iloa. Heillä oli myös oma Mama, joka vaihtoi joka päivä pyyhkeet ja lakanat. Altti ja Aki jättivät hänelle viimeisenä päivänä pöydälle karkkipussin ja limppareita sekä kiitos-kortin. Ihmiset hotellissa olivat erittäin ystävällisiä ja kaikkialla ihastellaan aina Alttia. Vaikka täällä on valkoihoisia jonkin verran, lapsi on kuitenkin harvinaisempi.

Minun matkani suuntasi maanantaina Chunyan rovastikuntaan diakonia- ja naistyön seminaariin. Rovastikunnan seurakunnissa oli aloitettu työ vuotta aiemmin ja nyt seminaarin tarkoituksena oli saada selville, miten aloitettu työ oli edennyt vai oliko se edennyt lainkaan. Matka rovastikunnan keskukseen Makongolosiin oli pitkä ja raskas, mutta maisemat aivan upeat. Ensin reitti kulki kipengere-vuorten (livingstone-vuoret)reunaa, kunnes noustiin ylös vuorille. Mbeyasta matka jatkui hiekkatietä ja muuttui koko ajan huonokuntoisemmaksi. Kun 20 kertaa oli sisuskalut vaihtaneet paikkaa ja pää osunut kattoon niin lopetin laskemisen ;D ja kuvaamisen. Seminaaripäivät olivat pitkät ja raskaat, mutta mielenkiintoiset. Ilmasto Makongolosissa oli ihan erilainen kuin täällä Mafingassa. Varjossa oli +40 lämmintä ja hiki virtasi vaikka ei mitään olisi tehnyt. Chunyan rovastikunnan alue oli kullankaivuu aluetta ja se oli yksi pää elinkeinoista. Joka paikassa oli monttuja, joista kultaa oli yritetty etsiä. Toiset hakkaavat sitä kivien sisältä ja toiset huuhtovat perinteisin menetelmin. He kertoivat, että kovalla rankkasateella maa kimaltelee kullasta ja sitä voi löytää ihan kuljeksimalla. Pitäisköhän lähteä kokeilemaan onnea?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti