Kovat karjut vastakkain!

Heippa taas!

Viime sunnuntaina oltiin ”kaupungilla” kiertelemässä. Sunnuntaisin tori ja torin ympäristö on täynnä erilaisia myyjiä, jotka ovat tulleet kauempaakin myymään tavaroita, vaatteita, vihanneksia ja hedelmiä. Kadut on suljettu ja myyjät ovat levittäneet kankaita joka puolelle pitkin katuja myynti alustoiksi. Viime sunnuntaina oli kova tuuli, kuten aika usein täällä on ollut. Oli hauskan näköistä, kun myyjät pötköttelivät vaatteiden ja kankaiden päällä, etteivät ne lennä tuulen mukaan.

Meillä oli tehtävänä kaksi tärkeää ostosta. Ensimmäinen oli kanoille ruokaa. Löysimme kananruokakaupan, joka näytti aivan apteekilta. Myyjä kysyi meiltä kasvatammeko munivia kanoja vai broilereita. Hyvin sillä pokka piti, kun kerroimme, että meillä on kokonaista kaksi kanaa…J. Meille myytiin kaksi säkillistä erilaisia nyssyköitä, eikä meillä ole minkään laista käsitystä mitä niissä on, mutta nyt on ruokaa.

Toinen tärkeä ostos oli paljon erivärisiä maaleja. Orpokodin seinät ovat kaikki maalattu vaalean harmaaksi, eikä seinillä ole lainkaan tauluja tai muita kuvia. Orpokodin johtaja kun kävi meillä teellä, hän näki Altin ja minun piirtämät kuvat meidän seinillä. Hän pyysi, että voisimmeko me maalata myös orpokodin seinille esimerkiksi eläimiä. Hän kertoi, että Ilembulan sairaalassa hän oli nähnyt maalattuja kuvia ja hän on kysellyt kuka voisi tulla niitä myös tänne maalaamaan. Olikohan tämä se syy, miksi me tulimme juuri tänne?J Sunnuntaina ostimme kuitenkin maalit ja maanantaina aloitimme maalausurakan. Yhteistyö on sujunut hyvin. Minä olen mennyt edellä ja luonnostellut piirrokset seinille lyijykynällä ja Aki (ja Alttikin on maalannut) on tullut perässä maalilaatikon kanssa. Vaikka itse sanonkin, niin minusta maalauksista tuli hienoja! Ja onpahan ainakin vähän väriä seinillä…

 

 Maanantaina sattui myös hauskoja ja onneksi se tuli kokonaisuudessaan videolle! Iltapäivällä naapurimme Mama tuli hakemaan Akia mukaansa kovalla tohinalla. Hieman ontuvasta englannista sain selville ainakin sanat siirtää ja iso, ja mahdollisesti sika? Sikalalle lähdettiin pitkänä letkana, koska mukaan oli kutsuttu muitakin. No mitähän isoa siellä piti siirtää? Totuus selvisi: yhdessä karsinassa oli suhteellisen iso karju (200kg) ja toisessa karsinassa emakko, jolla ilmeisesti kiima-aika. Poikasia tarvitaan. Paha vain, että karsinat ovat rakennettu korkeiksi betonimuureiksi, eikä niissä ole ovia. Tehtävänä oli pyydystää karju köydellä ja yrittää nostaa omasta karsinasta käytävälle, käytävää eteenpäin ja nostaa emakon karsinaan. Pikkuisen helpommin sanottu kuin tehty! Ensinnäkin kukaan ei uskaltanut mennä karjun karsinaan, koska sillä on valtavat hampaat, jotka törröttävät ylös sen poskista ja toisekseen sillä on valtava voima. Loppujen lopuksi tehtävä onnistui, mutta pari kertaa karju meinasi päästä käytävällä karkuun ja silloin minulle tuli kiire karkuun. 200kg elävää lihaa hampaineen kun olisi tullut päälle, niin olisi voinut tulla rumaa jälkeä… Kuvassa oleva sika ei ole kyseinen karju vaan siirrettävä oli paljon isompi.