Millaa hakemassa!

 



Aamu viideltä viimeiset netitykset ennen Dariin lähtöä.

Mambo vipi?

Reilu viikko kulunut viime päivityksestä ja paljon paljon olisi kerrottavaa.



Aki tuo Millalle sänkyä



Viikko sitten lauantaina lähdimme siis pitkälle bussimatkalle Dar es Salaamiin. Olimme ostaneet liput aika uuteen bussiin ja yllätyimme positiivisesti. Bussi oli erittäin siisti ja siellä oli jopa telkkarit ja kaikki. Darissa olimme yhden yön lentokentän viereisessä hotellissa, koska aamulla olimme menossa minun äitiä ja Millaa vastaan. Illalla ei meinannut uni tulla ja aamulla nousimme jo puoli viisi. Minua ja Alttia jännitti tosi paljon. Altti oli kyllä hieno reissumies ja jaksoi kaikesta jännityksestä huolimatta matkustaa 10tuntia bussissa kertaakaan nurisematta.

 Aamulla menimme kentälle heti seitsemän jälkeen. Kone laskeutui kaksikymmentä yli, mutta sen jälkeen matkalaisia odotti viisumijono sekä matkalaukkujen odottelu. Viisumeiden saamisessa kesti toista tuntia. Pitkällisen odottelun jälkeen näimme vihdoin mummon ja Millan. Sitä tunnetta ei voi kuvata, kun näkee oman lapsensa pitkästä aikaa. Ja voi sitä kälkätystä, kun kaikilla oli niin paljon asiaa!

Darissa meillä oli varattuna huoneet Coral beach hotellista sunnuntaista keskiviikkoon asti. Hotelli oli oikein hieno ja tämän kahden kuukauden jälkeen ylellinen. Toisessa ikkunat Intian valtamerelle ja toisessa parveke, ilmastointi, kuumaa vettä hanasta vaikka koko päivän laskisi, suuri uima-allas, hyvää ruokaa ja kaunis puutarha. Ensimmäinen päivä otettiin rennosti hotellilla. Millan ja Altin kanssa melskattiin uima-altaassa ja otettiin aurinkoa. Seuraavana päivänä käytiin tingatingalla katselemassa Afrikkalaista taidetta ja käsitöitä sekä ”mzungu-marketissa” eli meidän näkökulmasta ostoskeskuksessaJ Nämä paikalliset eivät taida niistä oikein tavaroitaan hankkia. Me kyllä osteltiin vaikka mitä valkonaamojen ruokaa ja tavaroita.

 Akin kanssa käytiin myös toisella käsityötorilla, josta etsimme tarkoituksella vain yhtä esinettä: rumpua! Löydettiin hieno ja ihan kunnon kokoinen djembe-rumpu. Nyt aiomme vielä teettää siihen mittoihin sopivan kantokassin. Saas nähdä miten saadaan se Suomeen asti tuotua.



 

Varhain keskiviikko aamuna lähdettiin matkalle takaisin tänne Mafingan kotiin. Olimme sopineet tutun kuskin kanssa hinnan automatkasta Dar-Mafinga. Hän tuli hakemaan meitä viideltä aamulla. Kyllä kannatti maksaa hieman enemmän automatkasta, koska nyt pystyimme pysähtelemään missä haluttiin ja etenkin Mikumin kansallispuiston kohdalla se oli mahtava juttu. Näimme valtavan määrän eläimiä. Laumoittain antilooppeja, kirahveja, seeproja, villisikoja, norsuja, apinoita ja vielä aivan tien vieressä laidunsi kolme valtavan kokoista puhvelia. Saimme kaikista kuvia.

Vaikka hienosto hotellissa oli kivaa ja nautittiin olostamme uima-altaalla, oli ihan kiva palata kotiin. Milla oli odottanut tämän paikan näkemistä. Toivottavasti ei ollut pettymys. Lapset täällä ovat olleet todella innoissaan Millan tulosta. Nyt kun vielä kotiudutaan tänne yhteisesti, niin meille tulee varmasti ihan mukava kuukausi. Olen niin iloinen ja onnellinen, että olemme kaikki taas yhdessä.

NORSUPROJEKTI

Poissa ollessamme norsuprojekti on edennyt niin sanotusti päätepisteeseen. Norsut ovat valmiit, antilooppi paikoillaan, kaikille on valettu jalustat, jotta pysyvät varmasti pystyssä ja kaikilla on myös maali pinnassa. Sekä lapset että aikuiset ovat iloinneet eläimistä. Kaikki ovat käyneet niillä ratsastamassa. Minusta on valtavan hienoa, että olemme saaneet aikaiseksi jotain pysyvää tänne orpokodille. Seinillä on maalauksia ja nyt vielä pihalla eläimiä. Johtaja Hellena sanoi meille kerran, että suomalaiset eivät ole enää vain heidän ystäviään, he ovat sukulaisia. Joten todella iso kiitos kaikille jotka osallistuivat näiden norsujen hankintaan. Olette saaneet tänne jotain todella pysyvää iloa aikaiseksi!